maanantai 22. toukokuuta 2017

Muuttohaukkalöydöt 1992-2015

   Listaan saman tien loputkin uudelleen tavatut muuttohaukat. Rengaslöytöjä on yhteensä 31:stä eri yksilöstä vuosina 1992-2017. Renkaiden löytöprosentti on 6.3.  Haukoista on kuusi jäänyt eloon tapaamisen jälkeen, 25 on kuollut.





 1.  D-148773   Rengastus 7.7.1992 Kittilä,  naaraspoikanen.
      Kontrolli 19.9.1992 Hollanti Friesland, rengastajan pyydystämä.
      2 kuukautta 13 päivää     1884 km SW

2.  D-157024  Rengastus 11.7.1993 Kolari,  koiraspoikanen.
     Löydetty kuolleena 10.9.1993 Ruotsi Haaparanta.
     2 kuukautta      155 km S

3.  D-157071  Rengastus 8.7.1994 Kolari, naaraspoikanen.
     Löydetty ammuttuna 22.2.1995 Ranska Seine-et-Oise.
     7 kuukautta 16 päivää    2386 km S

4.  D-157073  Rengastus 8.7.1994 Kolari, naaraspoikanen.
    Kuollut, törmännyt lankoihin 19.9.1994 Ruotsi Västmanland Sala.
    2 kuukautta  11 päivää      913 km SSW

5.  D-175736  Rengastus 15.7.1995 Kittilä, naaraspoikanen.
   Saanut ruhjevamman, siipi poikki  17.9.1995 Ruotsi Älvsborg.
   Vapautettu hoidon jälkeen 15.11.1995. Lensi hyvin.
    2 kuukautta 3 päivää   1286 km SW

6.  D-175737  Rengastus 15.7.1995 Kittilä, koiraspoikanen.
     Löydetty kuolleena 27.11.1995 Ranska Dordogne.
     4 kuukautta  13 päivää   2892 km  SW

7.  D-175751  Rengastus 19.7.1996 Kittilä, koiraspoikanen.
    Löydetty ammuttuna 16.11.1996  Ranska Gironde.
     3 kuukautta  28 päivää   2902 km  SW

8.  D-175784  Rengastus 17.7.1997 Kittilä, koiraspoikanen.
     Kuollut. "Lentänyt poroaitaan" 1.8.2000 Kittilä  Jeesiöjärvi.
     3 vuotta  15 päivää   17 km pesäpaikalta.

9.  D-175787  Rengastus 18.7.1997 Kittilä, naaraspoikanen.
     Löydetty kuolleena 17.6.1999 Hollanti  Friesland.
     1 vuosi  10 kuukautta  29 päivää   1880 km  SW

10.  D-185210  Rengastus 6.7.1998 Kittilä, koiraspoikanen.
      Törmännyt ikkunaan 27.11.1999 Saksa  Weser-Ems.
      Vapautettu toipuneena 29.11.1999.
       1 vuosi  4 kuukautta 21 päivää     1806 km  SW

11.  D-185238  Rengastus 15.7.1999 Kolari, koiraspoikanen.
       Kuollut, törmännyt autoon 15.9.1999  Hollanti  Utrecht.
       2 kuukautta       1989 km   SW

12.   D-185257  Rengastus 2.7.2001 Rovaniemi, koiraspoikanen.
        Löydetty kuolleena 20.11.2001  Tanska Sjaelland&Mön.
        4 kuukautta  18 päivää     1469 km   SW

13.  D-185286  Rengastus 29.6.2002 Rovaniemi, koiraspoikanen.
       Löydetty kuolleena 14.12.2002   Ranska  Bouches-du-Rhone.
       5 kuukautta 15 päivää      2886 km    SW

14.  D-185272    Rengastus 5.7.2001 Kittilä, naaraspoikanen.
       Ammuttu 9.1.2003  Belgia Brabant.
       1 vuosi    6 kuukautta    4 päivää      2171 km   SW

15.  D-148777    Rengastus 10.7.1992 Kolari, koiraspoikanen.
       Löydetty kuolleena 15.2.2003  Espanja  Valladolid.
       10 vuotta  7 kuukautta  5 päivää  (vanhimmaksi elänyt)  3354 km   SW

16.  D-185227   Rengastus 7.7.1999 Kittilä, koiraspoikanen.
       Löydetty kuolleena 1.9.2004  Tanska  Jylland.
       5 vuotta    1 kuukausi   25 päivää    1406 km  SW

17.  D-220596   Rengastus 14.7.2005  Kolari, koiraspoikanen.
       Kuollut, törmännyt lankoihin 23.10.2006  Espanja  Ciudad Real.
       1 vuosi    3 kuukautta   9 päivää     3571 km (pisin matka)   SW

18.  D-210117  Rengastus 11.7.2002 Kittilä Naskama, koiraspoikanen.
       Löydetty kuolleena  1.3.2007 Serbia&Montenegro Vojvodina Apatin.
       4 vuotta   7 kuukautta   21 päivää        2552 km    S

19.  D-220561   Rengastus poikasena 20.6.2004 Muonio, varhainen kalliopesintä.
      Kuollut keuhko-infektioon 20.3.2007 Englanti  Essex.
      2 vuotta    9 kuukautta       2207 km    SW

20.  D-185244   Rengastus 12.7.2000 Muonio, naaraspoikanen.
      Kuollut, törmännyt lankoihin 28.8..2009  Venäjä Murmansk.
      9 vuotta    1 kuukausi   16 päivää    340 km  NE (!)

21.  D-261152 +79 (sininen)  Rengastus 1.7.2008 Muonio, koiraspoikanen.
       Värirengas luettu, elossa 22.2.2010  Hollanti  Zeeland.
        1 vuosi  7 kuukautta  21 päivää    2110 km  SW

22.  D-236313   Rengastus 9.7.2006 Kittilä, koiraspoikanen.
       Vain rengas löydetty lähistöltä istumapuun alta 21.7.2010 (E. Pasanen).
        4 vuotta  12 päivää  

23.  D-260338+L9 (sininen yllä/punainen alla)  Rengastus 2.7.2011 Kolari, koiraspoikanen.
       Löydetty kuolleena 6.5.2013    Ranska Morbihan.
       1 vuosi  10 kuukautta   9 päivää     2632 km   SW

24.   D-260873+LJ (sininen)  Rengastus 7.7.2013  Muonio, koiraspoikanen.
        Kuollut ruhjevammaan 26.11.2013   Hollanti Friesland.
        4 kuukautta   19 päivää    1889 km    SW

25.  D-261148+83 (sininen)   Rengastus 2.7.2008 Muonio, kalliopesintä, koiraspoikanen.
        Värirengas luettu suopesällä 20.7.2011  Ranua  (O-P. Karlin)
        Värirengas luettu eri suolla   24.7.2014  Ranua  (Juha Lohela)
        Värirengas luettu edelleen    23.7.2015  Ranua  (Juha Lohela)
         7 vuotta   22 päivää    226 km    SSE
   
 
Juha Lohelan kuvaama koirashaukka "sininen 83"  Ranuan suolla












torstai 18. toukokuuta 2017

Muuttohaukasta rengaslöytöjä 2016-2017

Valitettavan runsaasti ja kiihtyvällä tahdilla tulee palautetta muuttohaukkojen renkaista. Surullista on se, että linnut löytyvät lähes aina kuolleina. Lajin leviämistä Etelä-Suomeen saadaan vielä odottaa. Löytöjen määrä toki peilautuu rengastettujen muuttohaukkojeni kertymään, 500 ylittyy tällä kaudella.
Osa kontrolleista tulee onneksi myös eläviltä haukoilta ulkomailla luetuista värirenkaista.


Haukalla on pelkkä alumiinirengas oikeassa nilkassa.

 Emojen renkaita olen yrittänyt kuvata itsekin pesillä. Toistaiseksi taito ja tekninen kalusto ei ole riittänyt onnistumisiin. Tosin vain yksi värirengas on löytynyt kuvattavaksi, mikä on hämmästyttävän vähän. Pelkillä alumiinirenkailla merkattuja emoja on näkynyt muutamia. Iso osa kannasta on edelleen renkaattomia, mikä kertoo lajin suuresta liikkuvuudesta levinneisyysalueen sisällä.  

Tarkkana väreissä!

Värirenkaiden luku ei ole helppoa. Kirjain- tai numerotunnuksen näkeminen ei riitä, pitää tunnistaa myös melko pieniä renkaiden värieroja. Olen merkinnyt poikasia samoilla numeroilla useana vuonna, vain renkaan väri on vaihtunut.
Värirengasprojekti on nyt loppunut. Se kesti 10 pesimäkautta, vuodet 2007-2016. Renkaita haukoilla voi silti nähdä vielä pitkään, jopa 15 vuotta, haukan maksimi-eliniän.


Tämän 83-numeroisen rengastin v.2012. Väri on lila.

Juha Lohelan Ranualla v.2015 pesällä kuvaamalla haukalla on numero 83. Väri on sininen.
Rengastettu v.2008 poikasena Muoniossa.


Löydöt vuosina 2016-2017

26.  D-290544 +RJ (punainen yllä/sininen alla) 
    Rengastus 7.7.2016 Kolari, koiraspoikanen
    Luettu  27.9.2016 TANSKA Syddmark 
    2 kuukautta  20 päivää      1564 km SW.

27.  D-290548 +RP (punainen yllä/sininen alla)
    Rengastus 9.7.2016 Kittilä, naaraspoikanen
    Löydetty kuolleena 18.4.2017 HOLLANTI Friesland
    9 kuukautta  9 päivää        1884 km SW.

28.  D-290550 +RT (punainen yllä/sininen alla)
    Rengastus 11.7.2016 Kolari, koiraspoikanen
    Löydetty kuolleena 18.9.2016 NORJA  Svene
    2 kuukautta  7 päivää       1097 km SW.

29.  D-236321 
    Rengastus 10.7.2006 Kolari, koiraspoikanen
    Löydetty kuolleena  10.3.2016 HOLLANTI Gelderland 
    9 vuotta  8 kuukautta      1800km SW.

30.  D-260882 +39 (punainen)
    Rengastus 4.7.2014 Kolari, poikanen
    Vain renkaat löytyneet 1.5.2016 SAKSA Niedersachsen
     1 vuosi  9 kuukautta  28 päivää     1771 km SW.

31.  D-261154 +SC (sininen)
     Rengastus 12.7.2008 Kolari, naaraspoikanen
     Löydetty kuolleena 19.2.2017  RUOTSI Trelleborgin satama
     8 vuotta  7 kuukautta  7 päivää      1441 km SSW.


Kittiläläinen haukkanuorukainen  lähdössä vaaralliseen maailmaan.



keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Kesängin Keitaan kevät 2017

 Viime vuonna 30.3.2016 kävi Kesängin Keitaalla 19 eri kuukkelia. Nyt 1.4.2017 luku oli 16, hyvää tasoa edelleen. Lisäksi viikkoa aikaisemmin, 25.3.2017 näyttäytyi kolme muuta kuukkelia. Näin päädyttiin jälleen summaan 19.
Lintujen vaihtuvuus on melkoista: 13 samaa kuukkelia kuin vuosi sitten, 6 uutta.
Kesän 2016 poikasia näkyi paikalla neljä, joista vasta yksi pariutuneena. Vanhimmat kuukkelit liikkuivat tutun kumppanin kanssa, vain kaksi naarasta oli pariutunut uudestaan ilmeisesti puolison kuoltua.

Keitaan 19 kuukkelia 2017

B-131973, lukurengas F6R. Vanha valkosilmä on hengissä! Virallisesti se on +12kv koiras, mutta lienee reippaasti yli 15-vuotias. Parinaan sillä on A-692157, lukurengas V05, naaras 11kv. Se on rengastettu 10.9.2007. 



 Kuva: Juha Mälkönen 30.3.2016.

B-133034, lukurengas P73. Naaras 12kv. Rengastettu samalla paikalla 11 vuotta sitten.  Parinaan sillä on yhä B-132304, jolla on lukurengas V07 vasemmassa nilkassa. Tämä koiras +12kv on rengastettu 2km päässä lounaan suunnassa Varkaankurussa 14.9.2006. 

B-132305, lukurengas P82. Naaras +12kv. Rengastettu vanhana lintuna Keitaalla 14.9.2006.
Lienee myös huomattavasti vanhempi kuukkeli, koska nyt myös sillä näkyy selvästi valkoista rengasta silmän ympärillä. Renkaan muodostus ei siis näytä liittyvän linnun sukupuoleen. Parinaan linnulla on A-718768, lukurengas PX1,   +8kv koiras, rengastus 29.8.2010 samalla paikalla.

A-734485, lukurengas UP1 on 6kv naaras. Sen pari nykyään on A-770569, lukurengas F7P, +3kv koiras. 

A-413683, lukurengas XN9 on 5kv koiras, parinaan A-758963  A8V, 4kv naaras. Koiras on syntyisin Kesänginlehdosta 2 km päästä ja siltä suunnalta pari näyttää Keitaalla pistäytyvän. 

A-770560, lukurengas F8N. Koiras 3kv. Parinaan sillä on P73:n ja V07:n viime kesän naaraspoikanen H3M, rengastettu 23.9.2016.  F8N löytyi saman vanhan pariskunnan matkasta jo 16.1.2016.  Se on ilmeisesti niiden adoptiopoikanen, koska ei kuulunut seurueeseen vielä alkusyksyllä 2015. 

A-758926, lukurengas A1R. Koiras 4kv. On P82:n ja PXI:n jälkeläinen. Sen pariutuminen jäi epäselväksi, kuten myös pikaisesti paikalla pistäytyneen A3R:n, koiras 4kv sekin, UP1:n poikanen vuodelta 2014. 

A-770574, lukurengas F3R. Koiras 3kv. Mahdollisesti muodosti parin  A-770644:n, lukurengas H2M kanssa, naaras 2kv. 

A-770634, lukurengas H2L. Naaras 2kv eli viime kesän poikanen. Ei vaikuttanut pariutuneelta. Rengastettu Keitaalla 16.9.2016. 

A-770669, lukurengas H7P. Naaras 2kv myös. Oli selvästi yksinäinen seikkailija. Rengastus 23.3.2017. 

A-770674, lukurengas H0U on +2kv naaras. Kulki yksinään vielä, vaikka on vanha lintu. Uskaltautui syömään vasta, kun kaikki muut kuukkelit poistuivat näkyvistä. Sai renkaat 1.4.2017. 

torstai 17. marraskuuta 2016

Vanhat kuukkelit syksyllä 2016


Kuukkelimaailmassa ei tapahtunut suuria liikahduksia menneen syksyn aikana. Renkaita luettiin  entiseen tahtiin, kontrollien koko määrä ohitti 4500:n rajapyykin. Linnut pysyttelivät edelleen rengastuspaikkansa tuntumassa, uusia pitkämatkalaisia ei ilmaantunut.
Kiinnostavin seurannan kohde nyt onkin, kuinka vanhoja ja kuinka monta alkuvuosina rengastettua lintua vielä löytyy?
Vuosina 2006-2007 sai renkaan  250 kuukkelia. Niistä syksyn 2016 aikana tavattiin 10 yksilöä.
Erikoinen sattuma on se, että kolme peräkkäistä 10.9.2007 merkittyä kuukkelia on yhä elossa ja vielä neljäs 14.9.2007 pyydetty: V03-V05 ja V07.

1.  B-131983, lukurengas NF7. Muonion Äkäsmyllyllä ruokaileva naaraskuukkeli, +11kv (kalenterivuotta). Rengastettu 28.3.2006 ja viimeinen havainto on 20.10.2016. Lintu on vanhin rengastusajankohdasta kontrolliin laskettuna: 10 vuotta 6 kuukautta 23 päivää.

2. B-131973, lukurengas F6R. Vanha valkosilmä Kesängin Keitaalla. On ilmeisesti kaikkein vanhin kuukkeli, jopa 15-20 vuotta vanha ulkonäöstään päätellen.Yksikään muu kuukkeli ei ole ehtinyt kehittää valkoisia reunuksia silmien ympärille. Virallisesti se on +11kv, koiras. Rengastettu 25.3.2006 eli kolme päivää ennen edellistä. Se oli Keitaalla vielä 16.9.2016. Viimeisin havainto on aikaisempi kuin NF7:lla,  joten se jää rengastusiässä jälkeen: 10 vuotta 5 kuukautta 22 päivää.




Valkosilmä oli elossa vielä syksylläkin.    Kuva: Juha Mälkönen 30.3.2016.


3. B-132304, lukurengas V07. Samoin +11kv koiras Kesängin Keitaalla Kolarin Äkäslompolossa. Rengastus 14.9.2006 ja nähty 29.10.2016 : 10 vuotta 1 kuukausi 15 päivää.

4. B-132305, lukurengas P82. Naaras +11kv Kesängin Keitaalla. Merkitty samana päivänä kuin edellinen, viimeisin kontrolli 23.9.2016: 10 vuotta 9 päivää.

5. B-133034, lukurengas P73. On V07:n pari Kesängin Keitaalla, 11kv naaras eli on syntynyt vuonna 2006. Rengastus 24.3.2007 ja tavattu vielä 29.10.2016: 9 vuotta 7 kuukautta 5 päivää.

6. B-132332, lukurengas Z06. Naaras 11kv Kolarin Kurtakkoselässä. Pisimmän retken 31 km päähän Kittilän puolelle tehnyt lintu. Palannut takaisin.
Rengastus 8.10.2006 ja luettu 15.9.2016: 9 vuotta 11 kuukautta 7 päivää. 

7. B-133020, lukurengas V39. Naaras 11kv Kittilän Lainion Lumikylässä. Sai renkaat 11.2.2007 ja viimeisin tapaaminen oli 22.9.2016: 9 vuotta 7 kuukautta 11 päivää. 

8. A-692155, lukurengas V03. Muonion Hangaskurussa 10.9.2007 rengastettu 10kv koiras.
Se on löydettävissä nykyään runsas 2 km etelämpää, Kesängin Tahkokurusta. Luettu 7.10.2016: 9 vuotta 27 päivää.

9. A- 692156, lukurengas V04. Ylläksen Varkaankurussa rengastettu kuukkeli on siirtynyt luoteeseen alle 2km päähän Luontokeskus Kellokkaan pihapiiriin, 10kv koiras. Merkitty 10.9.2007, viimeisin havainto on 11.9.2016: 9 vuotta ja 1 päivä. 

10. A-692157, lukurengas V05. Samoin Varkaankurussa 10.9.2007 rengastettu lintu, nyt 10kv naaras. Se on kulkenut 2 km koilliseen eli päätynyt Kesängin Keitaalle. Kontrolloitu 16.9.2016: 9 vuotta 6 päivää.


sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Kotkat maassa

 Salomo- myrsky

Suomessa riehui 8.-9.6. kesämyrsky. Se laittoi metsiä matalaksi varsinkin Kittilässä ja Kolarissa. Paikoin isoja siemenpuuasentoisia männiköitä on kokonaan nurin. Torstaina 9.6. Lapissa oli lumipeite. Saman illan Ylen uutiset tiesi epäillä myrskyn heittäneen kotkanpesiä alas. Vahvistus tulikin jo seuraavana päivänä. Kotkarengastaja Kari Ketola soitti. Tuttu pesä oli maassa eikä poikasta löytynyt ensin mistään. Lopulta se löytyi kuusen alta piilosta ja sadetta pitämästä. Se oli jo täysin mustaselkäinen eli hyvin vanha poikanen. Ikä auttoi selviämään hengissä ilmalennosta, isompi poikanen osaa räpiköidä pudotusvauhtia hidastaen.

Kallo Otusmaantie

Näillä uutisilla saattoi epäillä kotkia putoilleen muuallakin.
Pari viikkoa sitten löysin Otusmaantien varren kotkien uuden vaihtopesän. Vaatimattomassa risukasassa 20 metrin korkeudella petäjässä  näkyi kaksi poikasta. Kotkat olivat muuttaneet reviirillään paikkaa kolmisen kilometriä. Niinpä pesän etsimiseen hupeni kokonainen päivä (= kotkarengastajien sisäpiirivitsi, yleensä uuden pesän hakemiseen menee vuosia).

Levottomin mielin lähdin 12.6.2016 tarkistamaan tilannetta...

Kuva: Pirjo Peltoniemi
Maassahan tämäkin poikanen oli, vaikka pesä oli pysynyt puussa.  Toista poikasta ei tavoitettu mistään. Ehkä se oli kokenut luonnollisen poistuman jo ennen tuulen voimannäyttöä. On myös mahdollista, että toinen kotkanpoika oli maastoon kätkeytynyt, koska tämä löydettykin oli kävellyt 80 metrin päähän pesäpuulta.
Poikanen oli hyvässä kunnossa. Selvästi emot olivat ruokkineet sitä maassa. Emoja ei paikalla näkynyt, kuten ei yleensä näy isojen poikasten aikana. Tällä kotkanuorukaisella on ikää 40 päivää.
Se on siis kuoriutunut noin 4. toukokuuta ja muninta on tapahtunut noin 20.3.2016.


Rengastus

Harvoin jos koskaan on kotkapoikasen rengastus ollut näin leppoisaa. Normaalisti saa puussa pesän reunalla tasapainoilla lihakset kireänä. Kourat meillä oli yhtä isot, mutta voima vielä puuttuu tämän ikäiseltä kotkalta. Pari viikkoa myöhemmin olisi jo saatu kunnon ottelu. Tänä vuonna maakotkan värirenkaat ovat vihreitä väriltään.

Kuvat: Pirjo Peltoniemi



Kotkavuosi 2016

Maakotkilla oli odotuksissa hyvä pesintävuosi. Maaliskuu ja huhtikuu olivat lämpimiä ja ravintotilanne on ollut koko ajan paraneva: jäniskannat vahvistuivat selvästi ja kanalintukannat ovat jatkaneet nousuaan. Nyt alustavat kierrokset kotkamailla viittaavat huonoon poikasvuoteen eri puolilla Lappia. Vain paikoin tulos näyttää normaalilta. Salomo-myrsky verotti valmiiksi niukkaa poikasmäärää lisää.
Lopullinen tulos selviää ensi viikolla, kun Karin kanssa kierretään kaikki reviirit. Yhdessä olemme kulkeneet Kittilän ja Kolarin kotkanpesillä pitkään, 19. kesä nyt. Renkaisiin olemme saaneet 200 poikasta. Ainakin 20. kesä pitää jaksaa vielä ensi vuonna puuhun nousta.





Kallon maakotka

Kotkanpojalla on hyvät mahdollisuudet selvitä putoamisestaan huolimatta. Emot ovat alkaneet ruokkia sitä. Kävelyretkien päätteeksi se voi päätyä piiloon, mutta kerjää ruokaa varsinkin emot taivaalla nähdessään. Näin vanhemmilla on helppo paikallistaa maapoikanen.
Evääksi jätin takatalveen kuolleen rastaanpoikasen. Takaisin  hataraan pesään ei tämän kokoista poikasta kannattanut viedä. Maassa juoksemaan tottuneena se saattaisi helposti hypätä itse pesästä alas. Eikä välttämättä yhtä hyvällä tuurilla kuin edellisessä ilmalennossa.

Selviää... tai sitten ei...

Alle kilometrin päässä oli maakuopassa viisi nälkäistä suuta ruokittavana....



lauantai 11. kesäkuuta 2016

Hiiripöllövuosi 2016

 Hiiripöllöt yllättivät tänäkin vuonna. Odotuksissa oli huipun jälkeinen hiljaiselo, ehkä vain muutamilla parhailla paikoilla pöllöt pesisivät edelleen. Mutta jo talvi näytti hiiripöllöjen jääneen Lappiin runsaslukuisina. Pesiä löysin toukokuun loppuun mennessä 20, vain hieman vähemmän kuin huippuvuonna 2015. Lisäksi soidintavia koiraita kuului ja näkyi lukuisilla reviireillä, joilta ei sittemmin muuta löytynyt.  Rengastetutuksi tuli 90 poikasta ja kuusi emoa. Yleisin poikasmäärä oli nyt 6-7,  se on kaksi vähemmän keskimäärin kuin edellisenä vuonna. Kolme pesyettä tuhoutui kokonaan tuntemattomista syistä.

Vielä lentokyvytön hiiripöllön poikanen on hyvä kiipeilemään.
Erikoinen petovuosi

Petolintujen pesinnöissä ilmeni kevään mittaan suuria alueellisia eroja Lapissa.  Myyräkannat olivat romahtaneet olemattomiin laajoilta alueilta, mutta laikuittain vielä säilyneet runsaina. Kittilässä erityisesti myyriä vielä oli pöllöjen pesintään riittävästi. Kolarissa oli jo hiljaista. Hiiripöllön pesistä 18 löytyi nyt Kittilästä ja vain kaksi Kolarista ja niistäkin toinen tuhoutui pian muninnan jälkeen. Pöntöissä oli yhdeksän pesintää, loput 11 olivat luonnonkoloissa, osa samoissa kuin viime vuonna.

Alueen kevään hyvästä myyrätilanteesta kertoo myös piekanoiden runsaus. Niiden pesiä  tuli etsimättä vastaan 12. Se on enemmän kuin mitä 30 vuoteen on näkynyt. Piekana on herkkä hylkäämään pesänsä ravinnon käydessä vähiin. Tuleva heinäkuu näyttää, miten ne onnistuvat poikastuotossaan... Puolet piekanoista rakensi pienen pesän itse, toiset omivat valmiin vanhan risupesän, yksi pari valtasi kallioseinämän muuttohaukalta.

Tuulihaukka on Lapin runsaslukuisin haukka nykyään. Niitä on pesimässä tänä kesänä enemmän kuin koskaan ennen. Pääosa kannasta pesii luonnonkoloissa, pari pesää on näkynyt risupesissä, muutama pönttö on asuttu, yksi pari on asettunut kallion hyllylle.

Kotkavuodesta piti tulla hyvä, lämpöä keväällä riitti ja jäniskanta vahvistui. Nyt näyttää siltä, että kotkilla on huonosti poikasia tai toisin paikoin enintään tavanomaisesti.

Helmipöllöjä oli keväällä vielä runsaasti reviireillään, mutta pesinnät eivät käynnistyneet kuin muutamilla pöntöillä, nekin hyvin myöhään. Renkaisiin tuli vain 15 helmipöllöä, joista neljä oli pesiviä naaraita.

Viirupöllö vahvisti kantojaan Lapissa. Rovaniemen seudulta on löytynyt  tietoni mukaan viisi pesää. Jälleen enemmän kuin koskaan ennen.Yksi löytämäni 4-munainen pesä oli kaksimetrisessä kannossa metrin korkeudella maasta.  Toisella pökkelöllä kuvan emo puolusti kahta poikastaan, sen kolmas muna jäi kuoriutumatta.

 Viirupöllö  D-282910 vartioimassa pesyettään.

Sama naaras

Hiiripöllöemoja pyydystin pesistä kahdeksan naarasta. Kahdella niistä oli rengas ennestään.
Kittilän Kallon Hautavuomassa oli pöntössä varhainen pesintä viime vuoden tapaan.
Voi helposti olettaa saman koiraspöllön pitävän reviiriä hallussaan useamman vuoden. Yllätys sensijaan oli, että hautova naaras pöntössä 27.4.2016 oli sama kuin viime vuonna: HH 05689. Pesässä oli toukokuussa rengastettavissa kahdeksan poikasta.
 Nyt on mielenkiintoista seurata, miten monta vuotta pöllöt pystyvät pesimään peräkkäin tässä samassa pöntössä? Laimeimpinakin pöllövuosina niitä aina jossakin on yrittämässä lisääntyä.


Maahanmuuttaja Ruotsista

Kolarin Ylläsjärven Ylläslompolossa pesivät hiiripöllöt palokärjenkolossa männyssä viime vuoden tapaan. Pyydystin naaraan 14.5.2016. Sillä oli outo rengas: STOCHOLM 9089368!
Se oli rengastettu Ruotsin Överkalixissa viisi vuotta aikaisemmin (31.5.2011) pesäpoikasena. Siirtymä Ylläsjärvelle oli 112 kilometriä. Nyt pariskunnalla varttui viisi poikasta lintutornilta lähtevän luontopolun varrella. Siellä sai moni utelias varoa päätään pöllöjen puolustaessa jälkikasvuaan.


Hiiripöllön pesäpaikat

Hiiripöllön mieluisin pesäpaikka on vanha palokärjenkolo, tänä vuonna yhdeksän pesää. Matala kolo on yleensä ollut suosittu, mutta nyt oli asuttuna  viisi normaalisyvyistä koloa. Kaksi pesää oli lahon koivupökkelön huipussa. Toiseen näistä ei voinut kiivetä, pökkelö oli liian huojuva. Tavoittelin poikasia maastosta rengastettavaksi toisella käynnillä, mutta paikka olikin autio: löytyi vain syötyjen poikasten siipiä pesäpuun alta. Ilmeisesti jokin petolintu tai näätä oli tyhjentänyt poikaspesän.

Hiiripöllölle voi tehdä myös "tekopesiä". Vuonna 2015 sain pöllön pesimään kahteen lahopuun nokkaan, johon itse olin työstänyt sopivan syvennyksen. Etua tästä lienee vain rengastajalle: pökkelön saa valita niin, että se kestää kiipeämisen. Hiiripöllö osaa itse kaivaa kuopan lahopuuhun.

 Pönttöpesinnät  ovat toistaiseksi olleet vähemmistönä, mutta nyt niitä oli yhdeksän, sama määrä kuin palokärjenkoloissa. Näyttää siltä, että kerran pöntössä pesittyään pöllö valitsee saman pöntön uudestaan. Ja pöntössä varttuneet uudet sukupolvet eivät välttämättä enää näe palokärjenkolon tarjoavan mitään etua.

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Kesängin Keitaalla ennätyksiä

Vuosi sitten raportoin Ylläksen seudun merkittävimmistä kuukkelikertymistä. Historiallisesti paras paikka, Äkäslompolon Kesänkijärven itäpää, Kesängin Keidas (latukahvilan nimi) näytti silloin hiipuvalta. Paikalla oli keväällä 2015 vain seitsemän kuukkelia. Aikaisempina vuosina kahvilan pihassa on usein saanut päivän aikana lukea 15 eri yksilön renkaat.
Kesängin taika pitää taas! Keitaalla ja sen viereisellä laavulla sain lukea 28.3.2016 ja 30.3.2016 peräti 19 eri kuukkelia. Linnut olivat molempina päivinä tasan samoja.

Vanhoja lintuja

Yli 10 vuotta vanhat linnut ovat tutkimuksen myötä osoittautuneet harvinaisiksi. Ennen näitä päiviä tiesin sellaisia vain puolenkymmentä. Nyt niitä löytyi samalta istumalta kuusi. Moni on ollut kateissa vuosia, yksi jopa 10 vuotta ja viisi päivää!
Tai ehkä olen senkin vilaukselta pari kertaa nähnyt, mutta en ole tunnistanut. Olin näet rengastanut kuukkelin pelkällä alumiinirenkaalla heti tutkimuksen alkupäivinä, jolloin en vielä ollut saanut keltaisia lukurenkaita. Sittemmin parissa kohtaamisessa lintu on ollut niin arka, etten ole saanut sitä uudelleen kiinni. Käytöksensä ja vasemman nilkan B-renkaan perusteella olen ollut tietoinen linnun olemassaolosta.

Vanhus B-131973

Kuukkeli sai renkaan 25.3.2006. Se oli silloin jo vanha lintu, joten todellinen ikä ei ole tiedossa. Kokomittausten mukaan se on koiras. Vanhuuttaan lintu on saanut erikoistuntomerkin, jolla se erottui kaukaa 19 kuukkelin joukosta: silmien ympärillä on hyöhenyksessä harmaanvalkoiset renkaat. Samanlaista en ole koskaan ennen nähnyt, vaikka kädessäni on käynyt lähes 1700 kuukkelia. Ei ole tiedossa, voisiko  myös naaraskuukkeli kehittää seniilit renkaat silmilleen, jos ikivanhaksi elää.
B-131973 LENNOSSA. HUOMAA VALKOINEN SILMÄRENGAS.  KUVA JUHA MÄLKÖNEN.

Vanhus haki vain kerran makkaranpalan kädestä 28.3. ja häipyi sitten loppupäiväksi. Myös 30.3. lintu kävi muita harvemmin ruokinnalla. Haavin alta maasta se ei suostunut ruokaa hakemaan. Muisto 10 vuoden takaa? Mutta kädelle se laskeutui sekunniksi noutoruokaa napatakseen. Ja joutui poimituksi mittauksia ja ennen kaikkea B-renkaansa lukua varten. Lisäsin oikeaan nilkkaan lukurenkaan F6R varmuuden vuoksi, vaikka linnulla on ainutlaatuinen värituntomerkki omasta takaa.
IKIVANHA VALKOSILMÄ SAI LUKURENKAAN.   KUVA JUHA MÄLKÖNEN.

Vanha pariskunta

Keitaalla touhusi edelleen kuukkelipari P73 + V07. Naaras P73 on syntynyt vuonna 2006, iältään 11 kalenterivuotta (kv) siis. Koiras V07 on tätä vanhempi (+11kv), se oli vanha jo rengastettassa v.2006.
P73 on yhä herkkä vihellykselleni, se lentää metsästä suoraan kädelle, vaikka paikalla ei näyttäisi olevan yhtään lintua.  Kesy on myös V07, sen tunnistaa Kesängin Keitaalla siitä, että se on paikan ainoa kuukkeli, jonka keltainen rengas on vasemmassa jalassa (muilla oikeassa).

Kolme muuta vanhaa

Yllättäen paikalla oli vuosien tauon jälkeen taas P82 (B-132305),  naaras +11kv. Se on rengastettu vanhana lintuna samalla paikalla, todellinen ikä on tuntematon.
Naaraskuukkeli Z35 (A-692134) on rengastettu myös vanhana Kesänginlehdossa 2 km päässä, ikä +10kv. Ylläksen Varkaankurusta- samoin 2 km matkan takaa- on lähtöisin koiraskuukkeli V05 (A-692157), se on syntynyt ja rengastettu v.2007, ikä 10kv.

Nuoremmat 13 kuukkelia

H95 ja PX1 (+7kv ikäisiä)
VV4 ja VH2 (6kv ikäisiä)
UP1 (5kv)
A1R, A3R, A8V ja A5N (3kv ikäisiä eli vuonna 2014 syntyneitä)
F7P (+2kv)
F8N, F3R ja F4R (2kv ikäisiä eli vuonna 2015 syntyneitä)

Pitkän iän salaisuus?

Miksi juuri Kesängin Keitaalta löytyvät vanhimmat kuukkelit? Mielestäni syy löytyy ruokavaliosta. Makkarasta. Paikalla on pitkät perinteet turistien harjoittamasta ruokinnasta talviaikaan.
Luonnonolot ovat talvisin ankarat kuukkeleille, jotka joutuvat sinnittelemään syksyllä tekemiensä kätköjen turvin. Ruoka puiden oksistossa on jäistä ja usein lumen alla tavoittamattomissa.
Ihmisten ruokaan turvautuvat kuukkelit näyttävät elävän pidempään. Kuukkeli sietää makkaraa toisin kuin ihminen. Sen fysiologia ei tunne ylipainoa, kolesteroliongelmaa eikä suolan aiheuttamaa verenpaineen nousua.
Kuukkelin paino pysyy ihmeellisen vakiona muutaman gramman haarukassa, vaikka se hakisi tulilta puoli kiloa makkaraa päivässä. Lähes kaikki ruoka kannetaan kätköön. Kevättalvella tehdyt suuret varastot Kesängin Keitaalla jäänevät pääosin  hyödyntämättä emojen siirtyessä pesimään 1-3 kilometrin päähän.



KOIRAS  +7kv PX1 ATERIOI.    KUVA JUHA MÄLKÖNEN.