perjantai 21. joulukuuta 2018

Kesängin Keitaan joulu 2018

Kaamosaikaan kuukkelit säästävät energiaa pysytellen paikallaan kuusiryhmässä ruokavarastoihin turvautuen. Kuluva joulukuu on ollut poikkeuksellinen tähän sääntöön nähden, useat kuukkeliryhmät ovat yhä  aktiivisesti liikenteessä. Liekö ilmiöön syynä harvinaisen lauha loppuvuosi ja lumeton marraskuu?

Keitaalla vuoden ennätys

Äkäslompolon Kesänkijärven itäpäässä -Kesängin Keitaalla- näyttäytyi 20.12.2018 peräti 20 kuukkelia. Se on tämän vuoden ennätys. Perinteisesti suurimmat määrät on luettu maaalis-huhtikuun vaihteessa, mutta  nyt ne kirjattiin joulukuulle.
Lukurengas löytyi 19 kuukkelilta ja yksi oli renkaaton. Myös vielä marraskuussa paikalle ilmestyi renkaaton viime kesän poikanen, nyt se oli mukana merkittynä.  Uusi kuukkeli vaikutti samoin poikaselta käyttäytymiseltään, vielä sitä en varmistanut kiinniotolla.

Keitaan kahvilan lisääntynyt aukioloaika leudon sään lisäksi vaikuttanee kuukkelien runsauteen tähän aikaan, ruokintaa on ollut enemmän.  Useimmiten joulukuinen hiihtoretki  Kesänkijärvellä on antanut  tulokseksi havainnon vain muutamasta linnusta.

Kuukkelit vaihtuvat

Vajaa kolme vuotta sitten 30.3.2016 pyöri samalla paikalla myös 19 lukurenkaallista kuukkelia.
 Kts. tarkemmin: LINNUT Nro 4/2016  51.vsk. sivu 15.

Samoja yksilöitä oli nyt  paikalla kahdeksan, 12 oli korvautunut uusiin kolmen pesintäkauden jälkeen. Yhä voi todeta, että Kesängin Keitaan rengaskuukkelit ovat normaalia vanhempia. Monilla tarkkailupisteillä on sukupolvien kierto nopeampaa, usein 4-5 vuodessa ovat kaikki yksilöt vaihtuneet.

Samat vanhat

Nämä kahdeksan kuukkelia olivat paikalla sekä 30.3.2016 että 20.12.2018.

V07 koiras  +13kv
P73 naaras   13kv
V05 naaras   12kv
PX1 koiras  +9kv
UP1 naaras   7kv
A1R koiras    5kv
A3R koiras    5kv
F7P  koiras  +4kv

Maaliskuun 2016 vanhoista linnuista (vähintään 6kv silloin) oli jäljellä nyt neljä ja kuusi oli hävinnyt.
Melko vanhoja v. 2016 oli siis peräti 10, nyt vain viisi. Tosin A1R ja A3R ovat pian myös luokassa 6kv. Silti siirtymää nuoremman ikärakenteen suuntaan on selvästi nähtävissä tällä paikalla.



Maaliskuun 30. päivä v.2016 kuvattu PX1 oli edelleen Kesängin Keitaalla.  Kuva: Juha Mälkönen. 







tiistai 6. marraskuuta 2018

Syksyn 2018 vanhat kuukkelit

Tutkimuksen alkuvuosina 2006-2008 laitoin renkaita 351 kuukkelille. Näistä yhdeksän tuli vastaan menneenä syksynä. Listalla on taas useita eri lintuja kuin viimeksi. Kaikkien vanhojen lintujen reviireillä ei tullut käytyä, osan tarkistus on vuorossa aina keväisin.
Vanhin on enemmän kuin 13 vuotena elänyt, tässä yhdeksäs on nähnyt 11 kalenterivuotta (kv).

1.  B-132304 (V07). Äkäslompolossa Kesängin Keitaalla 14.9.2006 vanhana merkitty koiraslintu. Näyttäytyy paikalla lähes jokaisella käyntikerralla, viimeksi 1.11.2018.  Aikaa kului 12 vuotta 1 kuukausi ja 17 päivää. Tänä ajanjaksona rengas on luettu kaikkiaan 78 kertaa. Tarkka ikänsä on tuntematon, +13 kv.

2.  B-133034 (P73). Edellisen pari. Tulee aina kutsusta (vihellys) heti paikalle. Tämä naaras on elänyt 13 vuotena. Rengastus 24.3.2007 ja viimeisin tapaaminen 1.11.2018.
Aikaa on kulunut 11 vuotta 7 kuukautta ja 8 päivää.

3.  B-133020 (V39). Kittilän Lainion Lumikylässä asustava naaras. Myös 13 kv.  Sattumalta nyt aikaa rengastuksesta kontrolliin meni samat 11 vuotta 7 kuukautta ja 8 päivää kuin toiseksi vanhimmalla. Rengastus 11.2.2007 ja luettu 19.9.2018. 

4.  A-692157 (V05). Ylläksen Varkaankurussa 10.9.2007 merkitty lintu, 12 kv. Reviiriä tämä koiras hallinnoi Kesänkijärven eteläpuolisessa metsässä, keväisin  se nähdään usein Kesängin Keitaalla asti. Nyt 6.11.2018 se löytyi läheltä järven lounaisnurkkaa.  Aikaa kului 11 vuotta 1 kuukausi ja 27 päivää.




V05 ahmii makkaraa Kesänkijärvellä 6.11.2018.



5.  A-666289 (Z66). Ylläksen Tunturipalossa  majaileva 12 kv naaraslintu. Rengastettu 31.8.2007 ja luettu viimeksi 6.9.2018. Aikaa vierähti 11 vuotta ja 6 päivää.

6.  A-483226 (H51). Koiras Kittilän Lainiojoelta. 12 kv.  Rengastus 17.9.2007 ja tunnus luettu valvontakameran kuvasta samoin 6.9.2018. Aika 10 vuotta 11 kuukautta ja 20 päivää.

7.  A-699411 (V75).  Reviiri on Ylläksen Tunturijärveltä Velhonkodalle vievän polun varrella. Paikka löytyi vasta vuosi sitten. Rengastettu Tunturijärvellä 15.3.2008 ja tapaaminen jälleen 2.11.2018. Aika 10 vuotta 7 kuukautta ja 18 päivää.

8.  A-699474 (Z91). Äkäslompolon Tunturintiellä 27.9.2008 rengastettu iältään tuntematon koiras, +11 kv. Löytyy helposti joka käynnillä Takamettäntien tai Maahisentien tuntumasta.
Nyt luettu luettu viimeksi 2.11.2018. Aika 10 vuotta 1 kuukausi ja 5 päivää.

9.  A-699475 (Z92). Edellisen pari, naaras. Kesällä kuljettivat mukanaan kahta poikasta, syksyllä  vain yhtä (K0F).  Ikä tiedetään: vuonna 2008 syntynyt eli 11 kv. 
Rengastus samoin 27.9.2008 ja kontrolli 2.11.2018. Aikaa kului samat 10 vuotta 1 kuukausi ja 5 päivää.


KAUDEN PÄÄTÖKSEN LUKUJA

Vuosina 2006-2018 kuukkeli-kontrolleja 6384 omista rengastuksistani

Vuodelta 2018 kuukkeli-kontrolleja 1063

Vuonna 2018 rengastettuja kuukkeleita 171

Vuosina 2006-2018 rengastamani kuukkelit 2026

Vuosina 1987-2018 rengastettuja lintuja yhteensä 6028


Kesänkijärvellä 1.11.2018 kävi 12 kuukkelia näyttämässä renkaansa. Tässä vuorossa on K0C. Lisäksi paikalle oli ilmaantunut yksi renkaaton kuukkeli.




perjantai 2. marraskuuta 2018

Kontrolleja kameravalvonnalla ja 2000 kuukkelia

Kamera

Syksy 2018 on kerryttänyt tutkimusmateraalia kuukkeleista aikaisempaa ripeämpää tahtia. Suurin syy tähän on lisääntynyt ajallinen panostus eläköitymiseni vuoksi. Osaltaan tehoa lintujen kontrollointiin on tuonut valvonta riistakameralla.  Lukurenkaat on helppo lukea kuvista. Aikaa säästyy muihin kohteisiin, jos kamera lähettää vain renkaallisten kuvia: lintujen pyyntiin ei silloin tarvitse ryhtyä. Kuvista näkee myös, milloin kuukkelit löytävät aterialle tai ruuan mahdollinen loppuminen, mikä auttaa käyntien ajoituksessa.


XN2 näytti renkaansa 20.8.2018 keskipäivän aikaan.

Vasta aamuyö klo 4.41 ja ruoka jo loppui. Kuukkeli on heinäkuussa aktiivisin öisin. F8V.

 2000 rengaskuukkelia

 Tutkimuksen yksi rajapyykki jäi taakse syyskuun 2018 lopulla. Lukurenkaan sai 2000. kuukkeli. Samoihin aikoihin kontrollien määrä ylitti 6000. Näin monesti rengas on luettu uudessa tapaamisessa. Eniten aineistoa rengaskuukkeleistani on kertynyt tältä vuodelta 2018, yli tuhat kontrollia.

L6C poseeraa Kolarin Vaarajärvellä 28.9.2018. Se on keväällä 2018 syntynyt naaraspoikanen.


2000. kuukkeli sai renkaat. Tässä asennossa vasemman jalan alumiinirengas ei näy.

Sesonki on ohi

Näin marraskuun alussa olen perinteisesti lopetellut syksyn pyyntejä monestakin aikaisemmin luettelemistani syistä. Nyt kausi saattaa vielä jatkua muutamia viikkoja, ainakin sääennuste lupaa normaalia lauhempia kelejä.
Palaan tuloksiin lähiaikoina. Vanhoja kuukkeleita on ollut edelleen mukavasti liikkeellä.



perjantai 20. heinäkuuta 2018

Sinisuohaukka



Sinisuohaukka on aina ollut kärkisijoilla mukavimpien petolintuhavaintojeni listalla. Vanhan koiraan väritys hivelee silmää. Huhtikuussa talven jälkeen odottaa jo innolla sen ensitapaamista.
Oman viehätyksensä tuo lajin pesän etsimisen haasteellisuus. Suomen petolinnuista sinisuohaukan pesän löytäminen on vaikeinta, ainakin suhteutettuna kantojen vahvuuksiin. Vuonna 2017 Suomessa rengastettiin vain yksi sinisuohaukan poikanen. Tuntemattomasta syystä taantuvana lajina sen näkeminen on koko ajan harvinaisempaa, pesälle osuminen melkein jo mahdottomuus.

Koiras voi pesiä vuoden ikäisenä

Kittilän Isovaarassa pesi vuonna 2015 erikoinen sinisuohaukkapari. Molemmat emot olivat ruskeita! Toisen piti olla siniharmaa, lähes valkoiselta vaikuttava!
Tarkemmin katsottuna sirommalla koiraalla oli kuitenkin vaaleat "luukut" siivissä. Se oli vasta alkanut vaihtaa sulkiaan koiraan asuun.
Pesäpaikka löytyi sattumalta, kuten yleensä. Toukokuussa varsitien reunasta pakeni naaras ja paikalla näkyi paljon sen oleskelumerkkejä. Se oli siis koiraan ruokinnassa valmistautuen munintaan. Heinäkuussa pesä löytyikin vajaan 100 metrin etäisyydeltä metsän sisältä.
 Sinisuohaukan yleinen pesäpaikka on 30-40 vuoden ikäinen sankka sekametsä, jota ei ole ehditty harventaa. Tiheäpuustoinen varvikkoinen räme kelpaa myös usein. Pesä on maassa aivan sattumanvaraisessa  kohdassa. Sen näkee yleensä vasta parin metrin päästä eikä naaraan pakoetäisyyskään ole juuri pidempi.
Linnut pitävät pesän täysin puhtaana saalisjätteistä. Näin se ei paljastu maapedoille hajun perusteella. Samasta syystä poikaset ovat aina äänettömiä.

Koiras oli iästään huolimatta tehokas saalistaja, viisi jälkeläistä on hyvä saavutus.


Sinisuohaukkapoikue. Kittilä Isovaara 2015.

 Tai sittenkin ei?

 Englanninkielinen Wikipedia toteaa sinisuohaukkakoiraan tulevan sukukypsäksi vasta 3-vuotiaana, naaraiden 2-vuotiaana. Jotenkin näin olin itsekin aina kuvitellut asian olevan.
On mahdollista, että asetelma pesällä oli väärin tulkittavissa. Entäpä jos nuori koiras pesällä olikin vain ylimääräinen apulainen?  Sinisuohaukkakoirailla voi toisinaan olla kaksikin naarasta huollettavanaan. Miksipä ei kaksi koirasta samalla reviirillä? 
Nuori koiras oli kaikilla (3) pesällä käynneilläni heti ja koko ajan paikalla kiivaasti varoittelemassa. Normaalisti koiraita harvoin pesillä näkee, käyvät vain pikaisesti tuomassa saaliin naaraalle. Jospa nuorukaisella olikin vain vartijan rooli? 







Sinisuohaukka 2kv koiras pesivänä. Kittilä Isovaara 2015.


Pesintävuosi 2018

Myyräkannat Lapissa pysyivät vielä alamaissa kesällä 2018. Siihen nähden oli yllätys, että poikueita silti löytyi. Tosin sinisuohaukkojen ravintovalikoima on joustava ja pesintä myyrien puuttuessakin onnistuu.
Rovaniemen Patokoskella haukoilla oli vain kaksi poikasta, lisäksi pesässä oli vesimuna ja yksi rikkoontunut tyhjä muna varvikossa. Eli ilmeisesti pesä oli ollut 4-munainen.
Etualan rotevampi uhittelija on naaras, koiraspoikanen takana.


Sinisuohaukan poikaset. Rovaniemi Patokoski 16.7.2018.


Kittilän Rovaselässä haukoilla oli pesänsä tiheässä sekametsässä.  Neljä poikasta. Lisäksi löytyi yksi vesimuna.  Rengastuskäynnillä 19.7.2018 kumpikaan emo ei näyttäytynyt, olivat saalistelemassa.  Pesälle osuminen olisikin ollut mahdotonta, ellei se olisi tullut tietoon jo viikkoa aikaisemmin naaraan käytöksen perusteella.
Poikasista kaksi oli koirasta, kaksi naarasta.

Kaikkiaan 58 sinisuohaukkaa on saanut laittamani renkaan. Vaatimaton määrä kuvastaa pesän etsimisen vaikeutta.  Helppoa se ei ole ollut koskaan muillekaan: luku on kolmantena Suomen rengastajien kautta aikojen tilastossa henkilökohtaisissa määrissä.

Sinisuohaukkapoikue. Kittilä Rovaselkä 19.7.2018.


























torstai 12. heinäkuuta 2018

Muuttohaukoilla hyvä kesä

  Kerrasssaan mainio hellejakso osui nyt muuttohaukkojen pesätarkastuksien aikaan. Suolla rämpiessä harvemmin kuumuudesta nauttii, varsinkin kun pilveilevät paarmat ovat riesana. Ja syvä jano. Vanhasta kokemuksesta tuli nopeasti siirryttyä yövuoroon: aamu neljältä liikkeelle ja puoliltapäivin onkin jo valmista.
Poikasia on löytynyt kahdeksasta pesästä 24, kolmen keskiarvo on selvästi normaalia vuotta parempi.
Vielä on 10 reviiriä tarkastamatta. Viimeksi näin hyvä vuosi on Kittilä-Kolari alueella ollut vuonna 2011. Uusia pareja ei ole ilmaantunut, mutta kaikki pesinnät näyttävät onnistuvan, kiitos hienon toukokuun.




Muuttohaukkojen renkaat

Haukkoja on ahkerasti rengastettu koko Lapissa nelisenkymmentä vuotta ja toki sitä ennenkin jonkin verran. Luulisi siis, että kaikilla emoilla olisi renkaat. Pitkään on haaveiltu helposta keinosta lukea pesivien haukkojen renkaat niiden alkuperän selvittämiseksi. Lennosta emojen kuvaaminen riitävän tarkasti on osoittautunut jokamiehelle liian vaikeaksi.
Kehittyneet riistakamerat näyttävät tuovan ongelmaan ratkaisun. Itse yllätyin kuvien tarkkuudesta, suorastaan järkytyin. Olisipa tämä keksitty jo aikaisemmin!




Kokeilu

Yritykseni kuvata haukkojen renkaat epäonnistui sikäli, että molemmat emot olivat renkaattomia.
Tärkeää oli kuitenkin huomata, että teknisesti ei enää estettä onnistumiseen ole.
Kuvien kellonajoista voi todeta, että haukat ovat valoisina kesäöinä aktiivisia.
Helle vie sen verran voimia, että en taida jaksaa muille pesille tänä vuonna kameraa asentaa. Yhtään helposti tavoitettavaa poikaspesää ei ole, kuvaus edellyttäisi vähintään kahta ylimääräistä reissua pesälle. Ensi vuonna sitten tuorein voimin ja etukäteen suunniteltuna paremmin...? Kannattanee ensin varmistaa, että haukoilla on ylipäätään renkaat.





Äkkiä tuhansia kuvia

Kameran lämpötila näyttää keskipäivällä  +38 ast C ! Poikaset ovat hajaantuneet varvikkoon suojaan paahtavalta auringolta. Emo tuo saaliin pesäkuopalle, jossa sen paloittelu  ja jako tapahtuu. Sitten taas nopeasti varjoon.
Muuttohaukkojen perhe-elämä tuli kerralla hyvin dokumentoitua. Kamera lähetti viidessä päivässä yli 2000 kuvaa! Se ei ollut tarkoitus. Pitää seuraavalla kerralla säätää laitteen asetuksia tarkemmin.

















torstai 21. kesäkuuta 2018

Sata maakotkaa

  Kesän 2018 maakotkakierros saatiin perinteiseen tapaan Juhannukseksi päätökseen. Kari Ketola ajeli Jurvasta 21. kerran rengastajakaverikseni. Tulomatka tuotti ongelmia auton laturin hajottua puolimatkassa, mutta aamulla 19.6. päästiin onnellisesti maastoon.

Maakotkilla varttui nyt vain seitsemän jälkeläistä, yksi kussakin poikaspesässä. Määrä on vain puolet parhaiden vuosien ennätyksistä, mutta hiukan parempi kuin vuosi sitten.  Ravintotilanne kotkilla lienee edelleen huono ja maaliskuu oli poikkeuksellisen kylmä. Hyvin rakenneltuja valmiita risulinnoja löytyi runsaasti, ilman pesintää vielä. Ehkä ensi vuonna sujuu jo paremmin?

Kari Ketola 70-v. Kotkarengastaja. Kolari 20.6.2018.


Kari täytti toukokuussa 70 vuotta. Onnittelut vielä! Yhteensä meillä on mittarissa 132 vuotta. Se näkyy ja tuntuu isoimmissa puissa. Tarkoitus oli jo tälle vuodelle lopettaa kiipeily, mutta apuriksi värvätty nuorimies estyikin lopulta ja jäimme kaksistaan. Toisaalta kotkanpesille voi kavuta ainakin 74-vuotiaaksi asti. Standardin loi kittiläläinen opettaja Ahti Pasanen, joka lopetti siihen ikään. Kuntonsa sinänsä olisi varmaan vielä riittänyt paljon pidempään. Ahti kiipeili ilman turvavarusteita. Hän rengasti 107 maakotkaa.

 Sadas maakotkanpoikanen renkaissa

Kari sai nyt sadannen rengastuksensa. Tervetuloa 100-kerhoon! Viimeinen ei tullut mistään "eläkeläisten puusta". Karin mielestä kyseinen mänty on kovasti kasvanut viime vuosina tai sitten on kyse jostakin muusta.


Kari Ketola  ja 100. kotkanpoikanen kohtaavat. Kolari 20.6.2018.

Vanha poikanen

Tämä kolarilainen maakotkapari oli rakentanut pienen uuden asumuksen pudonneen tilalle. Samalla yksi tukioksa oli tullut alas, joten kuvan pesä on lähes kokonaan vain yhden oksan päällä ja irti rungosta. Ensi talven lumikuorma tuonee taas risulinnan kivirakkaan. Toistaiseksi Lapissa ei onneksi vielä ole pulaa sopivista pesämännyistä. 

 Poikanen oli lähes 60 vrk ikäinen 20.6.2018.  Se painoi 3,8 kiloa. Muninta on näin ollen tapahtunut jo maaliskuun ensimmäisellä viikolla.  Kotkilla on käsittämätön taito pitää muna elävänä kovissa talviolosuhteissa. Maaliskuussa 2018 lämpötila ei kertaakaan käynyt plussan puolella, vaan pysytteli enimmäkseen -20 asteessa.

Karin 100. kotka. Kolari 20.6.2018. Kuva: Kari Ketola puhelimella.

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Kevään 18 tapahtumat

Ylläksen seudun kuukkelimäärät pysyivät totutulla vakaalla tasolla myös kevään 2018 seurannan mukaan. Kesängin Keitaalla oli parhaana päivänä 2.4.2018 luettavissa 16 kuukkelia. Eri päivien yksilöt ynnäten niitä löytyi 20.
Ylläksen Tunturijärvellä ruokaa kärkkyi 4.4.2018 yhteensä 12 kuukkelia, eri päivinä tavattuja oli kaikkiaan 15.
Kahvikeitaalla oli nyt hiljaisempaa, 7.4.2018 kuitenkin 7 lintua.

Vanhin löytyi!

Uusi vilkas paikka syntyi Kittilän Kaukosen Paloselkään. Siellä kävi maaliskuun aikana peräti 15 eri kuukkelia. Näiden joukossa tuli kevään paras havainto. Kaikkien aikojen ensimmäisen kuukkelin merkitsin tällä vaimon syntymäkodin pihalla 28.1.2006.  Tapasin linnun vielä vuosina 2009-2010 kuusi eri kertaa, sitten se hävisi. Nyt lintu löytyi ruokailemasta 1 km päässä rengastuspaikalta yli 12 vuoden kuluttua ensitapaamisesta!  Värirenkaan NL2 olin lisännyt sille 7.3.2009.

Matkat edelleen vaatimattomia 

Alkuvuoden 2018 pitkämatkalaisin kuukkeli oli A-733775 (VF2). Tämän vuonna 2011 syntyneen koiraslinnun rengastin Ylläsjärvellä Palovaarassa 6.11.2011. Nyt 12.4.2018 se tuli syömään Kesängin Keitaalle Äkäslompoloon. Matkaa rengastuspaikalta kertyi 7 km pohjoiseen.

Vanhimmat top 10

Kaikki listalle mahtuvat ovat vähintään 10kv (kalenterivuosia) lintuja. Eli ovat eläneet vähintään 10 eri vuotena. Nyt alkaa näyttää siltä, että mahdollisesti kuukkelin viralliset Suomen ikäennätykset paukkuvat rikki lähivuosina.

1.  B-131951 (NL2). Koiraskuukkeli +13kv Kittilän Kaukosen Paloselässä. Rengastettu 28.1.2006 ja luettu kilometrin päässä viimeksi 15.3.2018.  Aikaa kului  12 v 1 kk 18 pv. 

2.  B-132304 (V07). Koiraskuukkeli +13kv Kesängin Keitaalla. Merkitty 14.9.2006 ja tavattu samalla paikalla 2.4.2018. Aikaa meni 11 v 6 kk 18 pv. 

3.  B-133034 (P73). Edellisen pari, 13kv naaras Kesängin Keitaalla. Rengastus 24.3.2007 ja viimeisin luku 2.4.2018.  Aika 11 v 9 pv. 

4.  A-692157 (V05).  Varkaankurusta 2 km koilliseen siirtynyt naaras 12kv.  Rengastus 10.9.2007 ja tavattu Kesängin Keitaalla vielä 12.4.2018. Aika kulunut 10 v 7 kk 2 pv. 

5.  A-699474 (Z91).  Koiras +11kv Äkäslompolossa Tunturintiellä.  Merkitty 27.9.2008 ja luettu 15.4.2018. Aika 9 v 6 kk 18 pv.  Ilmeisesti sen yhtä vanha puoliso (Z92) kulki mukana, mutta rengas jäi lukematta. 

6.  A-699476 (Z93).  Koiras 11kv Äkäslompolon Röhkömukassa.  Sai renkaat 27.9.2008 ja viimeisin kontrolli on 21.3.2018.  Aika 9 v 5 kk 24 pv. 

7.  A-699499 (NF6). Naaras 11kv Muonion Äkäsmyllyllä. Rengastus 1.11.2008 ja tavattu samassa paikassa 5.4.2018.  Aikaa kulunut 9 v 5 kk 4 pv. 

8.  A-718365 (F0M).  Koiras 10kv Ylläksen Kahvikeitaalla. Merkattu 26.9.2009 ja rengas luettu viimeksi 7.4.2018.  Aikaa vieri 8 v 6 kk 28 pv. 

9.  A-718327 (A93).  Naaras +10kv Ylläksen Tunturijärvellä.  Rengastus 20.9.2009 ja tavattu 18.3.2018.  Aika 8 v 5 kk 28 pv. 

10. A-718384 (NS5). Hyvä ensikontrolli 8.4.2018 sitten rengastuksen 17.10.2009. Aikaa kului 8 v 5 kk 22 pv. Koiraskuukkeli +10kv oli siirtynyt Kittilän Jauhojärven kylän länsipuolelta itään Jauhomännikköön  5 km päähän.

                      ..................................
    


"JOPE" sukeltaa makkaraan

 Kuvan "Jope" asustaa Muonion Äkäsmyllyllä. Rengastin sen 5.10.2017 ja kuva on otettu 5.4.2018. Koiraslintu, ikä on tuntematon.  Nimensä muuten lausutaan: jiinollapee.




Muonio Äkäsmylly 5.4.2018.